Kotiharjoittelusta II: Suurennuslasin alla

11 syys Kotiharjoittelusta II: Suurennuslasin alla

Posted at 20:07h in Musiikinopetus, piano by Irina Zoteeva 0 Comments

Tähän artikkeliin olen koonnut tehokkaita harjoitteluvinkkejä pidemmälle edenneille soiton harrastajille. Jos haluat harjoitella uuden kappaleen nopeasti, varmasti ja vaikkapa ulkoa, saat tästä apua hankalien kohtien selvittämiseen! Uuden kappaleen opettelu vaatii välillä ongelmanratkaisukykyä. Vähitellen opit lukemaan nuottikuvaa tarkemmin ja löytämään keinoja siihen, miten hankalia kohtia kannattaa harjoitella, jotta ne tulisivat sujuviksi. Soitonopettajasi ohjaa sinua hahmottamaan musiikkia aina vain selkeämmin ja oivaltamaan itse!

Mitä tehdä, kun kappaleessa on jokin kohta, josta et pääse eteenpäin? Sellainen paikka, jonka helposti hyppäät yli kun harjoittelet, tai mihin aina pysähtelet.

Jokainen soittaja tunnistaa tämän tilanteen; tekee mieli soittaa se yksi kohta vähän sinne päin. Se ei valitettavasti ratkaise ongelmaa, vaan tulet oikeastaan harjoitelleeksi kohdan epävarmaksi. Usein on kyse siitä, että et vielä hahmota tarpeeksi yksityiskohtaisesti, mitä musiikissa tapahtuu.

Ennen kun soitat kohdan uudelleen, pohdi, mikä siinä on haastavaa. Ehkä joku seuraavista:

Nuottitekstuuri on erityisen tiheää, tapahtumia ja nuotteja on paljon. Nuottikuvasta tulee jo mieleen, että kohta on todella hankala soittaa! Esimerkiksi polyfoninen (monta yhtäaikaista melodiaa sisältävä) teksti on vaikea hahmottaa ilman melodioiden harjoittelua erikseen.

Et ole ihan varma, mitä koskettimia kohdassa käytetään, tai kohdan rytmi on monimutkainen. Esimerkiksi ylennys- ja alennusmerkit tekevät kohdasta monimutkaisen näköisen, tai kohdassa on paljon apuviivoja.

Sormijärjestys ei ole aivan varma, soitat ehkä joka kerta hieman eri sormia käyttäen.

Kohta on teknisesti haastava, esimerkiksi nopeiden hyppyjen tai kädelle epämukavien sointujen takia. Seuraavan soinnun löytäminen tarpeeksi nopeasti on haastavaa.

Käsien yhteen soittaminen on hankalaa, kun käsien liikeradat ovat aivan erilaiset (kädet tekevät toisistaan verrattuna hyvin erilaisia liikkeitä).

Mikä siis avuksi?

Selitä ensin omin sanoin, mitä tässä kohtaa musiikkia tapahtuu. Voit tarkastella hieman laajempaa aluetta kappaleesta, vähän ennen hankalaa kohtaa ja sen jälkeen. Saatko muodostettua jonkin säännön, jonka avulla muistat tapahtumat paremmin? Tai löydätkö pikemminkin yllättävän, poikkeavan kohdan? Sen ei tarvitse olla musiikin teorian sanoin selitetty, kunhan itse muistat keksimäsi säännön helposti.

Etsi se alue sekä nuottiviivastolta että koskettimistolta, missä hankala kohta liikkuu. Minkä nimisiä säveliä löydät? “Ensin murtosointu f h dis, sitten e.” Voit merkitä esimerkiksi apuviivoilla kulkevien äänien nimet ensin nuottiin, ja kumittaa myöhemmin pois, kun osaat kohdan paremmin.

Tunnistatko musiikissa jotain asteikkoja tai intervalleja? Voit muodostaa säännön niiden mukaan. “G-duuriasteikkoa alaspäin. Sitten sekstihyppy ylöspäin.”

Voitko nimetä kohdan harmonioita? “D-duurista B-duuriin.”

Kokeile, voitko muodostaa säännön koskettimiston mukaan. “Ensin kaksi mustaa ja valkoinen niiden välissä, sitten kolme valkoista.”
Merkitse nuottiin myös ne kohdat, joissa alkaa uusi melodia (esimerkiksi fuugassa, polyfonisessa teoksessa).

Tarkasti kun katsoo niin siellä on C-duuri ainakin! (F.Chopin nr.1 op.25)

Haastavin paikka suurennuslasin alle

Keskity seuraavaksi ainoastaan vaikeimman kohdan toistamiseen, aluksi aivan hitaasti. Karsi vielä ympärillä olevat sävelet, soita pelkästään se epävarma sointu, tai ne sävelet, joiden välissä on iso hyppy.. Tämä voi löytyä vähän kummallisestakin kohdasta musiikkia ja kuulostaa siksi erikseen soitettuna oudolta. Tämä kuitenkin auttaa lopputulokseen, usko pois! Toista ensin vain tätä hankalinta osuutta, todella rauhallisessa tahdissa, ja lisää vähitellen ympärille muita säveliä. Aloita vain toisella kädellä, ja yhdistä myös toisen käden sävelet mukaan pikkuhiljaa.

Kohta vahvistuu ja jää tällä tavalla mieleen tehokkaimmin. Haastavin kohta on usein sellainen, jota ei olla vielä hahmotettu tarkasti, ja purkamalla sen todella yksityiskohtiin, kohta jäsentyy mielessäsi selkeäksi. Tämä vaatii kärsivällisyyttä, mutta palkitsee lopuksi!

Esimerkki: soita ensin vain ympyröityä kohtaa, kunnes se tuntuu varmalta. Voit jättää ensin yhden soinnun sävelistä poiskin, mutta lopulta osaat nämä kaksi sointua pomminvarmasti. Sitten lähde lisäämään sen ympärille sointuja yksi kerrallaan. Tämänlaisen pitkän sointuketjun soittaminen helpottuu huomattavasti, kun aloitat harjoittelun keskeltä, haastavasta kohdasta, etkä aina aloittaen alusta, ja hidastaen hankalassa kohdassa.

Harjoittele todella hitaasti, jotta tiedät, missä kohdassa olet menossa, käsi pysyy rentona.

Ensimmäisenä oikealla kädellä on vähennetty sointu f d as. Sen jälkeen C-duurisointu e c g. Huomaa sormijärjestys ylä-äänessä, 4 – 5.

Kokeile erityisen hitaasti sekä niin nopeasti kun pystyt!

Seuraavaksi lisää edeltävä sointu, g-molli g d b. Nyt pitäisi löytää g-mollilta vähennetylle soinnulle ja siitä C-duurille. Sormijärjestys ylä-äänessä on 5-4-5.

Voit myös toistaa jokaista sointua kaksi kertaa, sormijärjestys olisi silloin 5 5 – 4 4 – 5 5 .

Harjoittele taas eri nopeuksilla.

Seuraavaksi lisää esimerkiksi vasemman käden oktaavit mukaan, ensin vain kahteen sointuun ja sen jälkeen kaikkiin kolmeen. Toisin kuin oikea käsi, jonka melodia laskee, vasen käsi soittaa nousevaa linjaa, H C D.

(F.Mendelssohn op.54)

Erityishaaste:

Mielikuvaharjoittelu on erittäin tehokas harjoittelutapa. Nimensä mukaisesti harjoittelet siis samaan tapaan pala kerrallaan, mutta soittamatta fyysisesti ääntäkään.

Käy mielessäsi läpi, mitkä sormet soittavat missäkin kohtaa. Kuvittelet vain, mikä sormi on aina vuorossa, kun soitat harjoittelemasi kohdan alusta loppuun. Seuraavaksi keskity koskettimiin: kuvittele alusta loppuun, miltä koskettimelta siirtyisit seuraavalle.

Voit tehdä kuvaesimerkin koko harjoituksen koskematta koskettimistoon, aina vaan nopeuttamalla kuvittelemaasi soittonopeutta. Toista tämä muutaman kerran, ja kokeile sitten soittaen. Tulos on vähintäänkin yhtä tehokas, kuin soittamalla!

Vinkki erityisen tehokkaaseen harjoittelupäivään: Palaa aina sopivissa kohdissa, muun harjoittelusi lomassa, kappaleen hankalimpaan kohtaan. Harjoittele sinnikkäästi juuri sitä vaikeimmalta tuntuvaa kohtaa, mutta vain pari minuuttia kerrallaan. Kohdan palauttaminen mieleen aina uudestaan nopeuttaa oppimistasi. Tätä kannattaa kokeilla, jos harjoittelet hieman pidempään kerrallaan.

Lopuksi:

Saat harjoittelustasi yhä tehokkaampaa, jos pureudut heti aluksi hankalimpiin kohtiin kappaleesta. Niiden kaikessa rauhassa harjoittelu tekee soitostasi varmaa. Pianistit puhuvat usein kappaleiden istuttamisesta; rauhassa sisäistäminen on varmin ja pysyvin tapa oppia!