Musiikki tekee lapset luovemmiksi


Musiikki aktivoi aivoja useilta osa-alueilta samanaikaisesti. Mikään muu taidelaji ei tutkitusti aktivoi niitä niin monipuolisesti. Musiikin energisoivan tai rauhoittavan vaikutuksen tunnemme kaikki. Se stimuloi aivoja voimakkaasti useilla tunteisiin, kognitioon ja motoriikkaan liittyvillä alueilla.

Musiikki tekee luovemmiksi ja sosiaalisemmiksi. Se edistää tarkkaavaisuutta, oppimista ja kommunikointitaitoja. Useat tutkimustulokset kertovat musiikin monipuolisista vaikutuksista lapsen kehitykseen.

Saksalaistutkimuksen mukaan lisäämällä koululaisen viikko-ohjelmaan tunnin instrumenttiopetusta ja yhteismusisointia saadaan merkittäviä tuloksia:

Luovuus, keskittymiskyky, ryhmätyöskentely- sekä tunne-elämän taidot paranevat musiikin opiskelun myötä.

Suomalainen uraauurtava tutkimus musiikin vaikutuksista aivoihin taas tutkii esimerkiksi sitä, miten musiikki auttaa meitä keskittymistä vaativissa tehtävissä.

Hämmästyttäviä tutkimustuloksia koululaisten sosiaalisista taidoista

Saksan Opetus- ja tutkimusministeriön tutkimus 1992-1998 tehtiin berliiniläisissä musiikkipainotteisissa peruskouluissa sekä kahdessa vertailukoulussa. Musiikkipainotteisilla luokilla musiikkia opiskeltiin kaksi tuntia viikossa. Tunnit sisälsivät soitinopetusta ja yhteissoittoa. Vertailukoulussa musiikinopetusta oli vain yksi tavanomainen tunti viikossa.

Kuusivuotisen tutkimuksen tulokset ovat hämmästyttäviä:

Koululaisten sosiaaliset kyvyt ja itsereflektiotaidot paranivat pysyvästi opiskelemalla musiikkia. Musiikkipainotteisissa kouluissa oli huomattavasti vähemmän oppilaita, jotka oli jätetty ryhmän ulkopuolelle. Oppilaat eivät torjuneet luokkakavereitaan (“tuosta en pidä ollenkaan”); tätä tapahtui jopa kaksi kertaa vähemmän kuin tavallisessa koulussa.

Koululaiset, jotka musisoivat, olivat suvaitsevaisempia sekä taitavampia harkitsemaan että ratkaisemaan sosiaalisia tilanteita. He ottivat opikseen kokemuksistaan ja arvioivat arkisia tilanteita kypsemmin. He pärjäsivät ryhmätehtävissä muita paremmin.

Musiikinharrastajat ovatkin tämän tutkimuksen mukaan niitä kivoja koulukavereita!

Musiikilla huippukeskittyjäksi

Berliiniläistutkimuksen musiikkipainotteisen koulun oppilaat pystyivät opiskelemaan pitkäjänteisesti. He tarttuivat tehtäviinsä rohkeammin, ja ideoivat niitä itse eteenpäin. Musiikki näytti auttavan myös muiden aineiden opiskelussa: tutkimuksen aikana musiikkiluokan tulokset muissa kouluaineissa eivät olleet missään vaiheessa vertailukoulua huonompia. Matematiikan, geometrian, saksan ja vieraan kielen opinnoissa parhaiten pärjäävät oppilaat löytyivät useimmiten musiikkiluokilta. Oppilaat, joilla oli kognitiivisia ongelmia, hyötyivät eniten laajennetusta musiikkikasvatuksesta.

Suomessa musiikin vaikutuksia aivoihin tutkii Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö, johon kuuluvat Helsingin yliopiston psykologian laitoksen Musiikki ja aivot -tutkimusryhmä sekä Jyväskylän yliopiston musiikin laitoksen Music Cognition Team.

Suomalainen tutkimusryhmä etsii innokkaasti vastauksia musiikin vaikutuksista aivoihin. Lapsien musiikkiharrastukseen keskittynyt tutkimusosa selvittää, kuinka musiikkiharrastus vaikuttaa esimerkiksi motorisen sekä kuulojärjestelmän kehitykseen.

Musiikinharrastaja oppii keskittämään tarkkaavaisuutensa tiettyihin asioihin kerrallaan, sulkien muut samalla pois. Yhtyesoitossa lapsi oppii muun muassa kuuntelemaan ja hallitsemaan omaa soittoaan, toteuttamaan opettajan ohjeita ja kuuntelemaan soittokaverin soittoa samanaikaisesti. Tämä äärimmäisen keskittynyt harjoitus auttaa luonnollisesti esimerkiksi kielten ja matematiikan opiskelussa, käytännössä myös meluisassa koululuokassa keskittymisessä. Loistavat keskittymistaidot ovatkin osa vastausta musiikinharrastajien koulumenestykseen.

Energiaa ja elämyksiä

Musiikkiharrastus on siis ilmeisen monipuolista aivojumppaa. Pelkästään jumpasta puhuminen olisi kuitenkin suuren taidemuodon aliarvioimista. Musiikki antaa meille suuria tunne-elämyksiä, energiaa, rauhoittumista, iloa, turvaa, paljon muuta. Se houkuttelee elämän suurten ja pienten kysymysten äärelle, toimii kommunikaatiovälineenä yhdistäen ihmisiä. Se kertoo tarinoita ja pakottaa kuuntelemaan toisiamme. Soittoharrastuksen kautta pääsemme kiinni kauneuteen, kulttuuriin, johonkin inhimilliseen.

Mikä parasta, musiikin kautta voi oivaltaa loputtomasti uutta. Mikä opettaisikaan meitä pienestä pitäen tätä monipuolisemmin.

Lisää aiheesta voit lukea seuraavista lähteistä:

http://www.peda.net/veraja/piesko/suomiopisto/tutkimustietoa

http://www.spektrum.de/news/musik-macht-kinder-intelligenter-und-sozial-kompetent/343950

http://www.musikpaedagogik.de/pages/bastian.htm

https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/mielen_hyvinvointi/harrastukset/musiikki

https://www.jyu.fi/hum/laitokset/musiikki/en/research/coe/Media/Soittaminen_Jumppaa_Aivojamme.pdf

 Anu Rautakoski, Taidetöölön pianonsoiton opettaja
Tekstin kopioiminen sallittu vain kirjoittajan luvalla

 

 

 

 

Jos kiinnostuit blogistamme, tilaa uutiskirjeemme, jonka yhteydessä jaamme inspiroivia artikkeleita luettavaksesi!