Neljä rohkaisevaa ajatusta laulupelkoisille

Laulupelko on yllättävän yleinen ilmiö ja tullut minulle tutuksi niin esiintyjänä kuin laulupedagoginakin. Jaan muutaman rohkaisevan ajatuksen asian kanssa kamppaileville.

Ensimmäiseksi onnittele itseäsi

Jos tunnistat itsessäsi laulupelkoa, olet hyvällä tiellä. Olet pidemmällä kuin minä laulun diplomikonserttia tehdessäni. Niihin aikoihin en tahtonut tunnistaa itsessäni laulamiseeni liittyviä pelkoja. En suostunut antamaan sille ajatukselle tilaa että minua pelotti. On paljon helpompaa ohittaa pelon tunne ja esittää rohkeaa.

Toiseksi tunnista mahdolliset kivikautiset ajatuksesi

Ihmislajin edustajalle on tärkeää välttää nolatuksi tulemista. Ihmiset toimivat pitkälti yhteisöissä ja ilman yhteisön hyväksyntää ulkopuolelle jätetty alkuihminen on vaarassa menehtyä.

Varoittaako kuitenkaan laulupelko nykyihmiselle relevantista vaarasta? Onko realistista ajatella että laulaminen ja itsensä haavoittuvaksi sen kautta tekeminen aiheuttaisi tosielämässä yhteisöstä sulkemista? Välillä tuntuu asian olevan päinvastoin. Rohkeasti itsensä likoon laittavat ihmiset herättävät yleensä positiivista huomiota.

Kolmanneksi pohdi, mitä muuta kuormittavaa elämässäsi on

Avantouinti on nykyisin todella trendikästä ja sen nimeen vannovat harrastajat kuvaavat suhdettaan siihen aika samalla tavalla kuin miten itse ajattelen esiintymisestä: alun epämukavuuden tunteen hyväksymisen oppiminen säteilee positiivisella tavalla muihin elämän osa-alueisiin.

En itse viitsi lähteä harrastamaan avantouintia. Minulle riittää pari epämukavuutta aiheuttavaa asiaa elämässäni, en halua haalia niitä liikaa. Voi siis olla oleellista pohtia, minkä asian olisi ensin muututtava hieman helpommaksi elämässäsi että jaksaisit ottaa vastaan uuden jännittävän harrastuksen tuomat epämukavatkin tunteet?

On myös täysin mahdollista että olet sellaisessa tilanteessa elämässäsi, että laulupelon kesyttäminen on liikaa vaadittu. Silloin pelon kunnioittaminen ja sen viestin kuunteleminen on viisautta. Voit antaa laulamiselle uuden mahdollisuuden toisella kertaa.

Neljänneksi kokeile kontrollista luopumista

Sen jälkeen kun olen antanut itselleni tilaa pelätä lauluesiintymisiä, olen oppinut verrattomia uusia taitoja. Tehokkain pelon minulle opettama työväline on hengittäminen ja läsnäolo. Samoja välineitä ylistävät muuten ne avantouimaritkin. Nämä välineet kulkevat aina mukanani. Sen sijaan että yrittäisin kontrolloida pelkoa, alankin mielessäni havainnoimaan hengitystäni. Aistin kehoni rajoja, sisäistä tilaa ja lihasten jännitystiloja. Siten pystyn kuuntelemaan pelon viestejä ja elämään sen kanssa sovussa.

Toivotan onnea matkallesi laulupelon kanssa!

Milla Mäkinen, laulunopettaja