Minäkö aloittelija?

Jos kuulen joogatunnilla opettajan sanovan, että nyt tehdään chaturanga dandasana ja aloittelijat voivat pitää polvet maassa, egoni älähtää. (Chaturanga dandasana on se punnerruksen näköinen liike.)

Vaikka olenkin ehkä tänään tilanteessa jossa minun täytyy laittaa polvet maahan, en ole aloittelija. Olenhan joogannut yli kymmenen vuotta, muistuttaa egoni. Aloittelijan leima harmittaa egoa.

Toisaalta aloittelijan identiteetti on myös kumman vapauttava, sillä edistyneet kärsivät usein onnistumisen paineista. Lähden usein aamuisin oman lauluharjoitteluni pariin puhtaalta pöydältä vailla odotuksia. Unohdan hetkeksi hyllyssä pölyttyvän todistuksen, jonka mukaan olisin musiikin maisteri. Muistutan itseäni, että päivän ensimmäisen sävelen ei tarvitse olla korkea c ja päivän ensimmäinen chaturanga dandasana voi olla polvet maassa -versio.

Kutsun teidät tutustumaan Oma Laulu onlinepalvelun syyskuun tarjontaan. Oma Laulussa neljä erilaista opettajaa tarjoaa erilaisia ääniharjoitustuokioita ja voit valita päivän kunnon ja fiiliksen mukaan itsellesi sopivan. Ohjaan itse tunnin, jonka kuvaukseen päädyin kirjoittamaan että tunti sopii aloittelijoille. Laajennan täten käsitteen kuvaamaan myös pitkään laulaneita, jotka kokevat olevansa aamuisin aloittelijoita kuten minäkin.

Jooga on minulle ennen kaikkea kehomielen viisauden etsimisen väline. Akrobaattisia temppuja tekevä joogaaja voi olla sillä osa-alueella aloittelija siinä missä kehonsa kanssa tuskailevakin. Ja niinä päivinä kun oikea käteni vihoittelee, teenkin suosiolla rauhallisempia joogamuotoja, kuten yin-joogaa. Yin-joogassa ei ole tarkoitus hikoilla, vaan purkaa kehosta stressiä.

Siispä kaikki joogasta kiinnostuneet, lämpimästi tervetuloa hengittävään yin-joogaan Etelä-Helsingin kansalaisopistoon. Tunneilla emme tee chaturanga dandasanaa vaan pysähdymme pitkäkestoisissa ja lempeissä venytyksissä havainnoimaan omasta itsestämme löytyvää keidasta, hengitystä.