Rutiini on äänenkäytön kehittymisen edellytys


Teini-ikäisenä pohdin sohvalla Fazerin sinisen kanssa, mitä jos ruoansulatukseni ei huomaisikaan, että sain juuri tarpeettoman määrän energiaa sisälleni? Koska en muuttunut heti syödessäni suuremmaksi ajattelin, ettei mässäilyllä ollut niin merkittävää vaikutusta. 

Tajusin yllättävän myöhään, että vaikka en heti näe suklaan lihottavuutta, se ei tarkoita sitä etteikö vartaloni muuttuisi aikaa myöten valintojeni mukaiseksi.

Tein jopa typerän mutta vilpittömän kokeilun ja jätin yhtenä teinikesänä rasvaa sisältävät elintarvikkeet pois lautaseltani. Tällöin sain ensimmäistä kertaa todistaa muuttuvaa kehoani. Kaikki tapahtui hitaasti, mutta vääjäämättömästi. Tunsin ensimmäistä kertaa valtaa omaan kehooni. 

Samanlaisia asioita arjessa on muitakin. Asioita, joita ei voi tehdä varastoon tai tehdä vain kerran. Siivoaminen on yksi näistä. Ei auta, vaikka siivoaisin tänään kuusi tuntia putkeen; pölyä kerääntyy joka tapauksessa ja minun on toistettava toimintani säännöllisesti mikäli haluan elää siisteydessä.

Koska sen sijaan laulaminen on niin mukavaa puuhaa jo itsessään, sitä tulee harvoin ajatelleeksi, että tähän asti saavuttettu on kertynyt säännöllisten rutiinien ansiosta. Olen opiskellut laulua ohjatusti koko aikuisikäni ja edistynyt pörssikäyrän tavoin. Suunta on ollut ylöspäin, pieniä yksittäisiä mutta säännöllisiä notkahduksia lukuunottamatta. On välillä jännittävää palata vanhojen äänitteiden pariin ja kuulla harjoittelun ja pitkän aikavälin aikaansaama muutos.

Kaikki se mitä olen nyt, on jollain tavalla kätkettynä oppimisprosessiini. Ei ole olemassa yksittäisiä vinkkejä, jotka sellaisenaan toimisivat ja tuottaisivat laulajia. Monen asian tietäminen on eri asia kuin prosessin läpikäyminen.

Kun perehdytään aiheeseen, kuinka saada puhe- tai lauluääni kestävämmäksi ja kantavammaksi, tulee törmänneeksi samaan toistamisen lakiin kuin siivousasioissa, liikunnassa ja ravinnossa. Uusia toimintatapoja sitkeästi ja pitkäjänteisesti luomalla saavutamme muutoksia äänenkäyttöömme. Sanonkin usein, että laulunopettaja on kuin personal trainer. Pienet lihakset, joita silmin ei havaitse mutta korvin kuulee, ovat samalla periaatteella muokattavissamme kuin hauiskin.

Suklaalevyn syöminen ei tee sinusta hetkessä lihavaa, yhden päivän laulutreeni ei tee myöskään laulajaa. Kun etsit muutosta, varaudu siis vastamaan itsellesi kysymykseen: mitä olen valmis ottamaan osaksi arkielämääni ja tekemään säännöllisesti halutun tuloksen saavuttamiseksi. 

 Milla Mäkinen, Taidetöölön laulunopettaja
Tekstin kopioiminen sallittu vain kirjoittajan luvalla

 

 

 

Taidetöölö toivottaa tervetulleiksi kaikki laulamisesta haaveilevat, jotka haluavat kokeilla omien rajojensa ylittämistä turvallisessa ympäristössä ja omilla ehdoillaan. Oppimisen ilo kuuluu kaikille!